Nykyaikaisen tiedonsiirron tuodessa kaikki maailman tapahtumat jatkuvana virtana lähellemme, on helppoa huolestua. Media kertoo meille sodasta, väkivallasta, luonnonmullistuksista ja sairauksista. Tällaisen viestinnän keskellä on luonnollista pelätä, huolestua ja ahdistua.
Tosiasia on kuitenkin, että katastrofeja sattuu kaiken aikaa ja on sattunut jo silloinkin, kun emme niistä kuulleet. Eikä katastrofin keskellä olevan kokemus ole erilainen, oli tilanne sitten koko maailmaa kuohuttava murhenäytelmä vai paikallislehdessä kaksi riviä saava auto-onnettomuus. Vakava loukkaantuminen voi sattua matkalla kauppaan. Hankala sairaus voi iskeä muutoinkin kuin pandemian aikaan.
Ei ole väärin kokea empatiaa katastrofeissa kärsineitä kohtaan ja auttaa heitä niillä tavoilla joilla pystyy. Mutta toisella puolella maapalloa tapahtuvien kauheuksien vuoksi ahdistuminen ei ole rakentavaa. Sillä niille ei voi mitään. Vaikutusmahdollisuutemme kansainväliseen politiikkaan, säätiloihin, maankuoren liikkeisiin tai sairauksien leviämiseen ovat kovin rajatut. Voimme tuoda mielipiteemme julki, vaatia itseämme isompia toimijoita toimimaan, avustaa tai noudattaa asiantuntijoiden antamia toimintaohjeita, mutta lopulta tällä kaikella ei ole suurta vaikutusta asioiden kulkuun.
Ei ole järkevää kuluttaa omia henkisiä voimavarojaan huolestuen asioista, jotka ovat oman vaikutuspiirin ulkopuolella. On parempi keskittyä tekemään asioita, joihin voi vaikuttaa.
Mihin sitten voi vaikuttaa? Emme lopulta muuhun, kuin omiin reaktioihimme. Maailma ja muut ihmiset kulkevat omilla radoillaan, me voimme vaikuttaa vain itseemme. Pieniä sysäyksiä voimme yrittää kanssaihmisille antaa, mutta todellisuus riippuu heidän reaktioistaan.
Se mihin voimme vaikuttaa paljon enemmän, on omat kykymme. Vaikka fyysinen toimintakyky, henkiset voimavarat, immuunijärjestelmän tehokkuus ja monien sairauksien puhkeaminen ovatkin monimutkaisia ja osin vaikutuspiirimme ulkopuolisia asioita, ovat ne se silti tekijöitä, joita voimme pyrkiä parantamaan omilla valinnoillamme.
Ja ne kaikki ovat tekijöitä, joiden avulla voimme paremmin pärjätä katastrofien, suurten tai pienten, kohdatessa.
