Liikkumisopportunismi

Olen liikkumisopportunisti. Pyrin löytämään mahdollisuuksia liikkumiseen pitkin päivää ja hyödyntämään nämä mahdollisuudet. Arvotan liikkumisopportunismini neljälle tasolle sen mukaan kuinka ilmeistä toiminta on.

Säännöllinen liikunta on tärkeää, eikä vain liikkumisen hyötyjen vuoksi. Säännöllisyys pitää kehityksen yllä ja opettaa sitoutumaan asioihin. Jos liikunta on lisäksi monipuolista, liikuntaharrastusten avulla pääsee terveytensä suhteen pitkälle. Joka viikko samaan aikaan toistuva treeni ei kuitenkaan ole opportunistista. Liikuntaharrastusten joukossa tulisi olla myös niitä tapoja liikkua joita voi lähteä tekemään silloin kun yllättäen kalenteriin vapautuu treenin mentävä aukko. Näiden aikojen täyttäminen liikunnalla esimerkiksi television katselun, sosiaalisen median selailun tai videopelaamisen sijaan on liikkumisopportunismin ylin taso.

Toinen taso on hyötyliikunta. Eli se että nousee kerroksiin omin jaloin hissin moottorien sijaan, kantaa kauppakassit käsissään ja liikkuu lihasvoimalla silloin kun se on ajankäytöllisesti järkevää. Lisäksi kodin ja pihan askareita tehdessä kannattaa suosia ihmisvoimalla toimivia laitteita sähkön ja polttoaineen sijaan. Hyötyliikunta-ajattelu saattaa toimia myös motivaattorina silloin kun askare itsessään ei ole mieluisa: ajanhukan ja tylsyyden sijaan ne ovat oiva tilaisuus käyttää kehoaan.

Kolmannella tasolla ollaan jo epätavallisemmissa, piilotetummissa ja pienemmissä liikkeissä. Elämämme nykyisessä yhteiskunnassa on täynnä mukavuuksia, jotka vähentävät liikkumistamme. Asioita joiden yhteyttä liikkumiseen emme aina huomaa. Tuoleja. Tasaisia kulkupintoja. Koneita jotka nostavat, kantavat ja kuljettavat puolestamme. Kehon liikettä rajoittavia vaatteita ja jalkineita. Pehmeitä pintoja joissa ei puudu. Valmiiksi tehtyä kaikkea. Kaikki se mukavuus ympärillämme vähentää pieniä murusia päivättäisestä liikkumiskakustamme. Lattialla istuminen, jalan liikkeet sallivien jalkineiden käyttö (tai paljasjalkailu), kylmälle tai kuumalle altistuminen ja kulkureittien valinta pinnoitettujen teiden ulkopuolelta ovat kaikki tapoja joilla pyrin liikettäni lisäämään. Parasta tämän tason liikkumisopportunismissa on se ettei tuolien välttely tai vaatetuksen valinta vie enempää kallista aikaa vaikka lisääkin kehon liikettä joka hetkeen.

Alin taso, sen jonka haluaisin olevan pyramidin levein pohja, on liikkumismahdollisuuksiin tarrautuminen aina kun niitä eteen sattuu. Liikkumisopportunismi on minulle nimenomaan sitä, että hyppään ohikulkemaani oksaan roikkumaan, kiipeän kiinnostavalle kallioille, tasapainoilen reittini varrella olevilla kaiteilla, lähden kuperkeikalla liikkeelle istuttuani lattialla, loikin kivillä, venytän olkapäitäni ovenkarmeissa ja pudottaudun syväkyykkyyn leikkiessäni lasteni kanssa. Leikin liikkumisella kun siihen sopivaa tilaisuutta tarjoutuu.

Kovakaan harjoittelu ei poista kaikkea sitä negatiivista mitä kahdeksan tunnin istuminen aiheuttaa. Pahinta onkin laittaa istuma-asentoon sopeutunut keho yllättäen tekemään kovalla intensiteetillä ja isojen kuormien alle töitä tunnin ajaksi, ja kuvitella sen nollaavan kaiken istumisen aiheuttaman jumituksen. Itsensä rikkomisen riski kasvaa kun oikeisiin liikeratoihin kykenemättömällä keholla koittaa väkisin tehdä jotain intensiivistä. Ja harva liikuntalaji tarjoaa tarpeeksi monipuolisen liikkeen kehon kaikkiin osiin. Terveyden kannalta olisi oleellista saada keholle liikettä pitkin päivää ja käydä niissäkin asennoissa joihin arki tai liikuntaharrastus ei vie.

Harva pystyy elämästään poistamaan liikkumattomia hetkiä. Työnteko tapahtuu monilla paikallaan pysyen. Seisominen on parempi kuin istuminen, muttei pelasta jos asento on silti staattinen. Kenelläkään ei ole liikaa aikaa, joten lihasvoimalla liikkuminen joka paikkaan tai kaiken tekeminen omin käsin on usein epärealistinen tavoite. 

Liikkumisopportunismilla voi liikkumista lisätä merkittävästi. Päivistään on mahdollista löytää useita tilaisuuksia liikkua kun vain pitää silmänsä ja mielensä avoinna ja tarraa eteen osuviin mahdollisuuksiin. Se vaatii välillä mukavuudesta tinkimistä ja saattaa aiheuttaa ohikulkijoissa ihmetystä, mutta palkitsee paremmalla terveydellä ja toimintakyvyllä.