Vapaus

Mitä enemmän mahdollisuuksia meillä on päättää elämästämme sitä onnellisempia olemme. Haluamme olla vapaita. Omalla kohdallani tämä ilmenee tavoissani pitää terveydestäni huolta. 

Käytännössä nämä tavat rajoittavat elämääni. Rajoitan sitä mitä syön ja välillä sitä syönkö ollenkaan. Allokoin aikaani liikkumiseen. Pidän aamuni sidottuna rutiineihin. Istun meditaatiotyynylläni ennalta määritetyn ajan vaikka mieleen tulviikin muita tapoja käyttää tuo aika. Onko tämä vapautta?

Teen näitä asioita vapauteni vuoksi, vaikka se kuulostaa paradoksaaliselta. Itse määrittämäni rajoitukset eivät ole ylitsepääsemättömiä esteitä. Ne ovat enemmänkin suuntaviivoja. Vaikka äkkiseltään voisi näyttää siltä että elämäni on rajoitettua, oikeasti voin antaa itselleni luvan joustaa näistä rajoituksista. Tänä aamuna en meditoinut sillä halusin viettää rauhallisen ja hitaan aamun heräten perheeni kanssa. Ja koska vaimoni oli lasten kanssa eilen leiponut, söin heidän tekemäänsä kakkua. Voin joustaa rajoituksistani, mutta minun pitää tehdä se tiedostaen mitä teen. Enkä saa antaa joustamisesta tulla tapaa. Huomisaamun aloitan jälleen zafullani istuen enkä syö sokeria. 

Itse asettamieni rajoitusten vaihtoehto on rajoitukset jotka tulevat ulkopuolelta. Ja niistä en välttämättä voi joustaa. Kun pidän huolta kyvystäni liikkua, ajatella ja toimia, olen vapaampi tekemään sitä mitä haluan tai sitä mitä maailma minulta vaatii. Kun terveyteni ja vastustuskykyni ovat kunnossa, minun ei tarvitse ylettömästi pelätä maailmaa tai muita ihmisiä. Kun opettelen suhtautumaan mieleni liikkeisiin, minun ei tarvitse antaa halujeni ja ajatusteni kahlita minua.

Rajoittamalla elämääni luon itselleni vapautta.