Nyt kun 2019-nCoV levisi pandemiaksi, aloin pohtimaan kriiseihin valmistautumista. Maailmalla on paljon survivalisteja jotka valmistautuvat erilaisiin kriisitilanteisiin keräämällä varusteita talteen, rakentamalla suojia ja suunnittelemalla taktiikoita joilla mahdollisesta yhteiskunnan romahtamisesta voisi selvitä.
Nyt olemme tilanteessa jossa useat maat ovat poikkeustilassa tehokkaasti tarttuvan ja nopeasti leviävän sairauden vuoksi. Vielä emme ole tilanteessa jossa henkilökohtaisille varmuusvarastoille olisi tarvetta, ja toivottavaa on emme sellaiseen joudukaan. Vielä toivottavampaa on ettei ihmisten ase- ja ammusvarastoille tule käyttöä.
Tämän hetkinen tilanne on vahvistanut omaa suhtautumistani kriiseihin valmistautumiseen. En itse varastoi tai rakenna, selviämistaitojen opettelukin on vähän niin ja näin. En silti panikoi, sillä olen varautunut tavalla joka on se tärkein. Olen pitänyt huolta omasta toimintakyvystäni.
Mikään määrä säilykeravintoa, paraskaan suoja tai tulivoimaisimmat aseet eivät auta jos oma toimintakyky ei salli niiden luokse pääsyä tai niiden käyttöä. Hyvä toimintakyky sen sijaan auttaa eteenpäin tilanteessa kuin tilanteessa, lisää sitkeyttä selvitä vaikeista ajoista ja bonuksena pitää vastustuskyvyn tehokkaana taudinaiheuttajia, esimerkiksi nyt kriisin aiheuttavaa virusta, vastaan.
Paras piirre toimintakyvystää huolehtimisessa on se ettei se mene missään vaiheessa hukkaan. Jos mitään ei koskaan tapahdukaan, varastot ja suojat jäävät turhaksi sijoitukseksi. Ja mitä tarkemmin on tietyn kriisitilanteen ennakoinut, sitä huonommin valmistautuminen kantaa kun sattuukin jotain muuta. Mutta hyvä toimintakyky auttaa eteenpäin kriisitilanteen lisäksi harmaan arjen aikana.
Tarkoitukseni ei ole arvostella survivalisteja. Voi olla että asiat menevät siihen suuntaan että joudun katumaan etten ole paremmin valmistautunut. Ja uskon että suurin osa näistä ihmisistä ymmärtää valmistautumisensa rajoitteet ja ovat keskittyneet pikemminkin monipuolisesti sovellettaviin taitoihin kuin suuriin varustemääriin.
Mutta toivon että käsillä oleva pandemia saa ihmiset havahtumaan siihen kuinka tärkeää on pitää huolta omasta terveydestään ja toimintakyvystään. Kuinka kyky liikkua erilaisissa ympäristöissä on tärkeää. Kuinka suuri hyöty on siitä ettei keho petä heti ensimmäisen vastoinkäymisen aikana. Kuinka tärkeää on kehon vahvuus kriisitilanteessa. Oli se sitten pandemia, terroristi-isku, auton hajoaminen tai yllättävä sadekuuro.
Jarski Liikkuu 