Kalorit

Kalorit, tai oikeastaan se kuinka paljon niitä kuluu, muistetaan usein mainita kun erilaisia liikuntamuotoja esitellään ja vertaillaan. Käytäntö kummastuttaa minua, kalorien kulutuksella on hyvin vähän tekemistä sen kanssa kuinka hyödyllistä tietynkaltainen liikkuminen on, ja pahimmillaan se ajaa liikkumaan vähemmän järkevillä tavoilla.

Liikkuminen on profiloitunut lähinnä painonhallintakeinoksi ja tavaksi päästä eroon ylimääräisestä rasvakudoksesta. Ja siitä syystä niistä kuluneista kaloreista vouhkataan. Mutta liikkumisen pelkistäminen energian kulutukseksi ei ole koko totuus, eikä kaloreiden perusteella liikunnan arvioiminen ole ongelmatonta.

Ensimmäinen epäkohta liittyy mittauksiin. Tietyn liikuntasuorituksen aikana kuluneet kalorit riippuvat henkilön massasta, kehonkoostumuksesta, aineenvaihdunnasta, pulssitasosta, ajasta, vallitsevasta lämpötilasta ja myriadista muusta muuttujasta, joten kalorilaskelmat ovat parhaimmillaankin valistuneita arvauksia. Lisäksi liikkuminen muuttaa kalorinkulutusta myös muina hetkinä kuin vain liikkumisen aikana, joten vaikka salilla vietetyn ajan kulutuksen voisi laskea tarkkaan, ei sekään olisi koko totuus.

Ja se muu aika heittää lisää kapuloita rattaisiin. Liikumisen kansallinen suositus kehoittaa liikkumaan viikottain joko 2,5 tuntia reippaasti tai tunnin ja vartin rasittavasti ja lisäksi kohentamaan lihaskuntoa ja liikehallintaa kahdesti viikossa. Vaikka tästä piirakasta liikkuisi sekä reippaat ja rasittavat osat ja tekisi kaksi tunnin lihaskunto/liikehallintatreeniä tulee viikottaiseksi liikkumisajaksi alle kuusi tuntia. Viikkoa jää vielä 162 tuntia treenaamisen ulkopuolelle ja noin sata tuntia niistä hereillä. Se sata tuntia määrittää viikon aikana kuluneita kaloreita huomattavasti enemmän kuin kovinkaan viikon aikana vedetty treeni.

Miksi kalorikulutuksesta puhuminen sitten on ongelmallista? Eikö sekin tieto voi olla osana liikkumistapojen arviointia? Periaatteessa voisi, mutta ongelma on siinä että ne muuttavat treenitapojamme. Kuvittelemme että jalkojen pyörittäminen kuntopyörän päällä lehteä lukien on hyvää treeniä koska siinä tulee hiki ja maitohappoa reisiin. Otamme sauvat mukaan kävelylenkille, sillä näin saadaan kädetkin liikkumaan ja kaloreita palaa. Teemme rytmikkäitä ja täysin epäkäytännöllisiä liikesarjoja musiikin tahtiin, koska pulssi kohoaa näinkin.

Liikkuminen kannattaa tehdä tavoilla joissa oppii uusia asioita. Liikkuessa pitää olla läsnä jotta oppii käyttämään kehoaan. Kun oppii tukemaan selkärankansa omalla lihaskorsetillaan ja vatsaontelon paineella, ei telo selkäänsä sohvaa siirtäessä tai lasten leluja keräessä. Kun oppii kävelemään työntämällä isovarpaallaan ja aktivoimalla pakaransa, oppii käyttämään kehon suurinta lihasta muunakin kuin istuintyynynä. Kun on tietoinen mitä kehollaan tekee sitä liikuttaa rikkomatta itseään. Kun oppii liikkumaan tavoilla joilla on käyttöä oikeassa maailmassa, on saanut aikaan paljon enemmän kuin pelkästään kalorinkulutusta.

Lisäksi kalorien kulutus ja rasvan poltto on huono motivaattori. Jos painonhallinta on tavoitteena, liikkeelle pitää lähteä ruokavaliosta. Sisään menevät kalorit pitää saada kuntoon. Liikkua kannattaa ensisijaisesti tavoilla jotka ovat itselle mieluisia sillä se kantaa paljon pidemmälle kuin kalorikulutusten laskeminen. Tehokkain rasvanpolttotreenikään ei polta mitään jos sitä ei viitsi alkuhuuman jälkeen tehdä.

Seurataan siis jatkossa kaloreita vain ruokavalion osalta ja arvotetaan liikkumista ihan muilla mittareilla. Mietitään sitä kehittääkö liikkuminen meille tärkeitä ominaisuuksia ja taitoja ja keskitytään siihen mitä kulloinkin tehdään. Ja arvotetaan liikkumista sen mielekkyyden mukaan.

Lopetetaan ajatukseton jauhaminen vain kalorinkulutus mielessä.