Mukavuus

Ihminen on eläinmaailman mestari keksimään työkaluja. Tämä taito on vienyt lajimme planeetan joka kolkkaan ja edesauttanut selviytymään erilaisissa ympäristöissä. Kiihtyvällä tahdilla olemme keksineet työkaluja helpottamaan elämäämme. Ja tekemään olostamme mukavampaa.

Mukavuus ympäröi meitä. Meillä on lämpöä, valoa, ruokaa ja viihdettä aina ulottuvillamme. Meillä on pehmeitä alustoja joilla istua tai maata. Nappia painamalla saamme ympäröivän lämpötilan säädettyä sopivaksi ja valaistuksen riittäväksi. Ja kun poistumme sisätiloista, meillä on käytössämme useita työkaluja joilla tuoda sama mukavuus myös ulkoilmaan.

Mukavuuden tavoittelu on sisäsyntyinen tarve. Sopivaan lämpötilaan hakeutuminen ja energian säästäminen lepäämällä kudoksia painamattomilla pinnoilla ovat olleet edullisia toimintoja esivanhemmillemme. Mutta mukavuus turruttaa. On helppoa unohtaa kuinka hienoa on olla mukavuuden keskellä. Silloin pienetkin kolhut perusmukavuudessa tuntuvat kohtuuttoman suurilta.

Epämukavuuteen totuttelussa on arvoa. Fyysinen harjoittelu, meditointi, kylmässä tai kuumassa oleilu ja paastoaminen ovat kaikki pohjimmiltaan itsensä asettamista vapaaehtoisesti epämukaviin oloihin. Näiden tapojen on todettu olevan terveydelle edullisia. Fysiologisella tasolla tunnemme suurimmaksi osaksi mekanismit jotka selittävät miten nämä käytännöt terveyttämme parantavat. Mutta kuinka paljon merkitystä on sillä että ne opettavat meidät sietämään epämukavuutta?

Elämä on helpompaa silloin kun epämukavuuteen on tottunut. Yllättävä fyysinen rasitus, asioiden odottelun tylsyys, lämpötilan vaihtelut tai ruokailun viivästyminen eivät ole niin suuria stressin lisääjiä arjessa kun omaa sietokykyään näille asioille on lisännyt harjoittelemalla niitä. Ja vaikkei keho olisikaan tottunut fysiologisesti juuri käsillä olevaan epämukavuuteen, auttaa yhden harjoittelu sietämään muitakin epämukavuuksia henkisellä tasolla.

En tarkoita että kaikkien pitäisi hyppiä kylmiin järviin tai tuijottaa tuntikausia seinää. Ja kuten kaikki muukin treenaaminen, etenkin epämukavuuden harjoittelu pitää aloittaa pienin askelin. Epämukavalta tuntuvat asiat ovat syystä epämukavia ja varsinkin kylmä ja kuuma ovat riskialttiita jos yrittää tehdä liikaa liian nopeasti. Lyhyitä epämukavuuden hetkiä on kuitenkin yksinkertaista ripotella elämäänsä maailmassa jossa mukavuus on joka puolella ympärillämme, riittää kun ajoittain luopuu osasta näitä mukavuuksia. Liikevälipalat, elektronisten viihdykkeiden vähentäminen tylsiä hetkiä tappamasta, saunominen, pienet altistukset elementeille liian vähissä vaatteissa ja pätkäpaastoaminen ovat esimerkkejä yksinkertaisista, pienimuotoisista ja turvallisista tavoista totuttaa kehoa epämukavuuteen.

Vaikka se kuulostaa ristiriitaiselta, vapaaehtoinen ja hetkellinen mukavuuksista luopuminen tekee elämästä mukavampaa.